Tässä uusi osa. Toivoittekkos te jotain toimintaa? Nooh... luulisin että tästä sitä löytyy hippusellinen.

Perheeseen hankittiin pieni sylikoira. :> Se asustaa isovanhempien mökkerössä, niin kauan kunnes tulee lämmintä. Tämän nimi taisi olla... en muista sitä juuri nyt... (Tai no, ei tuota enää voi isovanhempien mökkeröksi sanoa...) Kohta rakki siirrettiinkin ulos. ^^

Will oli innostunut kovasti koeputkitöistä, eikä mistään koirasta. Aika yllättävää, hän onnistui ensimmäisellä kerrallaan valmistamaan lääkettä. Lapsinero.

Mutta hei, ei unohdeta pikku-Wallya, joka oppi juuri kävelemään äitinsä, Lindan avustuksella.

Tunnistatteko naisen selän?

Kyllä! Se on Marie! Joka tuli poikansa Matthewin kanssa juhlistamaan uuttavuotta, koska Linda kutsui heidät.

Tässä Matthew :p (Ei mikään paras kampaus hänelle, mutta en keksinyt muutakaan 8'D)

"Oi ihana nähdä sua!" Linda pomppasi sisarpuolensa kaulaan.

"Samoin sua", sanoi Marie ja hymyili lämpimästi.

"Miten sulla menee?" Linda siirtyi henkilökohtaisiin aiheisiin.

"Hyvin, Matthew on kasvanut kunnon mieheksi.. mutta miestä en ole ainakaan löytänyt, ei se minua kyllä haittaakaan, onhan minulla Matthew. Entäs mitä sinulle kuuluu näiden vuosien jälkeen?" Marie käänsi puheenaiheen itsestään pois.

"Oi, mainiosti! Minulla on neljä ihanaa poikaa ja ihana mies!" Linda kertoi.

"Oho, neljä poikaa. Täällä taitaa olla aikamoinen kuhina päivisin." Marie vastasi.

Linda nyökkäsi, ja kutsui lapset ulos, sillä olisi ilotulituksen aika.

Ei se ehkä niin häävi ollut... Vasta nyt Marie havaitsi Wilsonin.

Ja suukon jälkeen, se oli varmaa. He olivat pari, eikä Wilson ollut mikään kutsuvieras.

Se oli Marielle liikaa. Hänellä ja Lindalla oli lapsia, ja isä oli sama. Olihan Linda puhunut Wilsonista puhelimessa, mutta Marie luuli tätä toiseksi Wilsoniksi. Ei sitä heti yhdistäisi ex-poikaystäväänsä.

Muuten juhlat etenivät kuin yleensäkin, aikapapparainen tupsahti kylään. :D

Kun Wilson ei ollut enää kuuloetäisyydellä, Marie hyökkäsi Lindan juttusille.

"Etkö sä muista yhtä juttua...?" Marie kysyi Lindalta.

"Mitä? Kuinka niin?" Linda kysyi takaisin ihmeissään.

"No kun mä seurustelin ennen Wilsonin kanssa. Ja tässä asia mitä sä et tiedä: Matthew on Wilsonin poika.", Marie paljasti suuren salaisuutensa. Hän ei pystynyt pitää sitä enää sisällään.

"Entä sitten? Sehän on jo vanha juttu! Ja kun sinä tulit raskaaksi, et enää edes seurustellut kenenkään kanssa, vaan jätit hänet!" Linda lähes karjaisi. 

"Eli.. Se ei häiritse sinua..?" Marie varmisti.

"Ei, ei ollenkaan. Kunhan pidät näppisi erossa miehestäni." Linda vastasi hieman nyrpeänä.

Silloin se papparainen keskeytti, sillä tämä halusi, että häntä katsottaisiin.

On siinä ihme papparainen... Tai nyt se on vauva. Linda siirtyi juhlinnan jälkeen heti nukkumaan.

"Ai hei, nyt muistan miksi näytit niin tutulta.", Wilson sanoi Marielle ja iski silmää.

"Ai, nyt kun mainitsit... Olen Lindan siskopuoli. Hauska nähdä muuten pitkästä aikaa.."

"... ai niin, näitkö pojan, jonka toin mukanani?" Marie kysyi yllättäen.

"Joo, se sinun poikasi, nimi taisi olla Matthew." Wilson vastasi hieman ihmeissään. Mitä siitä?

"Joo, kyllä, hän on poikani... mutta myös sinun." Marie paljasti.

"Ai niin... se yksi kerta..." Wilson hiljentyi miettimään. Ja lähestyi Marieta halaukseen ja suukkoon. Voi Wilson!

Mutta Marie tönäisi tämän pois.

"Tyypillistä romantiikkatavoitteiselta mieheltä..."

".. etkö ymmärrä, ettei tuollainen peli vetele? Katso nyt, poikasikin seisoo tuolla, ja näki kaiken. Mutta kiitos vain juhlista, minä ja Matthew tästä lähdemmekin." Marie sanoi häijy hymy kasvoillaan.

Ja kyllä, Will näki ja kuuli kaiken.

Wilson yritti selittää ja pyydellä jopa anteeksi. Mutta Will ei tietänyt miten asiaan suhtautua. Äidit tietävät tällaisista asioista paljon..

"Hei äiti, mulla ois kysyttävää..." Will herätti äitinsä unesta.

"Anna tulla vain, Will."

"Mä näin, että iskä yritti halata yhtä naista, ja ne puhu koko ajan... ja se oli ihan kamalaa. Sit ne puhu jostain pojasta, sit se nainen lähti.

(Tuo taitaa muuten olla sit Willie, joka nukkuu tuolla)

Linda käski Willin nukkumaan, sillä oli jo myöhä.

Kun poika oli lähtenyt, Linda alkoi kauhuissaan ajattelemaan, että ei menisi kauaa, kun Marie saisi Wilsonin pauloihinsa. Se olisi kamalaa, olihan heillä ollut serustelusuhde.

Linda käski miehensä tyhjään huoneeseen.

"Miten kehtaat lähestyä siskoani lasten nähden!?" Linda raivosi Wilsonille.

"No mitä itse olisit tehnyt, jos olisit saanut tietää, että sinulla olisi yksi lapsi enemmän kuin kuvittelit?" Wilson tiukaisi takaisin.

"Pitäisin matalaa profiilia, juttelisin lapselle, ja palaisin rakkaani luo."

Linda halusi päästä takaisin juurilleen. Hän oli aivan poissa tolaltaan, oli raskas päivä. Omalla miehellä onkin lapsi siskon kanssa, ja mies on valita siskon.

Wilson nukkui yön sohvalla mietiskellen. Eihän se uni meinannut tulla.

Linda ei halunnut nähdä miestään enää, hän pysytteli pihalla, olihan nyt kesä. Jos Wilson olisi herrasmies, hän tulisi kyllä selvittämään asiat.

"en usko, kuinka saatoit häätää äidin käytökselläsi pihalle?" Willie kysyi isältään halveksuen tätä.

"sinä et ymmärrä...." Wilson mietti.

"niin?" Willie sanoi, kun hänen isänsä oli pitkään hiljaa mietteissään.

"..älähän keskeytä! Sain tietää sellaisen asian, että minun täytyy pohtia sitä!" Wilson ärähti.

"Niinpä tietenkin, voisit kuitenkin hieman vauhdittaa miettimistäsi.."

Wilson meni makuuhuoneeseen, sillä ei kestänyt enää kysymyksiä.

Oli siinä surua koko perheellä, Linda ei tullut sisälle, vaikka kuinka häntä kutsuttiin.

Wilsonin omatnto alkoi pikkuhiljaa kolkuttaa, mutta hän ei saanut suutaan auki.

Wallyn synttärit, vain pojat juhlimassa. :<

Oikein suloinen poika, pistin tälle piilolinssit ;D

Illalla, kun Wilson oli jo nukkumassa, päättivät pojat piristää äitiänsä.

He viihtyivätkin äitinsä luona kauan jutellessa, ja leikkiessä.

Linda oli ilmestynyt aamulla aikaisin syömään hieman hiukopalaa. Willie haluaisi perheen takaisin kokonaiseksi, ja koki että se olisi hänen tehtävänsä, sillä hän on vanhin lapsi.

"Äiti, etkö sä voisi jäädä tänne sisälle? Tää on aivan kamalaa!"

"Mielelläni tulisin, mutta tämä ei ole niin yksinkertaista. En tietäisi, mitä sanoisin isällesi, minun täytyy pohtia asioita rauhassa."

Mutta takaisin perheen lapsiin. Ensimmäisen koulupäivän jälkee Wally toi seiskan. Hän oli luullut, että koulu olisi paljon helpompaa.

Kaksosten, Willin ja Willyn synttärit. ;D

Willy....

...ja Will. Ihan hauskan näköisiä teinejä ;D

Myös Linda oli seuraamassa tapahtumaa, tietämättä mitä yöllä tapahtuisi.

Linda oli pystyttänyt leirin ulkosalle, ja etsi yhä kotialustaan.

Ja sitten se tapahtui, se ei ollut kirkas tähti, se oli muuta mikä tällä tontilla oli jo kertaalleen koettu.

"Te tulitte, vihdoinkin!"

Ja, kyllä. Linda oli poissa. Hän oli päässyt omiensa luokse.

Se oli rankkaa, etenkin lapsille.

Mutta myös Wilson tiesi, mitä tapahtui, mutta hän ei halunnut uskoa sitä.

Wilson yritti kovati mietiskellä, mitä tehdä.

Eikä hän keksinyt muuta, kuin soittaa poliiseille ja tehdä ilmoitus kadonneesta Lindasta.

Mutta arjen täytyi jatkua normaalina, Wallyn koulunumerot kärsivät pahasti Lindan katoamisen jälkeen. Nyt Wilson päätti olla kunnon isä.

Wilson löysi myös itselleen töitä, sillä perheen rahavarastot alkoivat huveta.

Enää täytyi puhua vanhimmille pojille, Wilson valmisti kakun, ja kutsui pojat juttelemaan ja syömään kanssaan.

(Vaihoin ihot, nuo ei oo pysyviä, vaihtuvat jo ensi osassa, sillä pojat näyttivät aivan naisilta.)

Wilson lupasi pojille, että nyt alkavat paremmat ajat, ainakin toivottavasti. Kohta joku perisi talon, ja aloittaisi uuden elämän täällä. Muut lapset aloittaisivat uuden elämänsä, mahdollisesti kaukana Rentolandiasta.

Osan 12. Loppu!

___________________________________

Ensi osassa perijä-äänestys!

Tästä osasta, yritin lisätä draamaa, mutta kirjoittaessa inspistä ei oikeen ollut, ja kirjoitin monessa osassa. Minun mielestäni tämä osa oli aikamoinen pohjanoteeraus.