Tässäpä uusi osa. :) (pyöriä kymppi)
Lindasta oli suuri kunnia päästä perijäksi, kohta hänenkin kuvansa komistelisi olohuoneen seinillä!
Mutta nyt vielä muiden perheenjäsenien elämään; Marcosin aika aikuistua.
Veljensä, Markin kopio!
Margaret alkoi torua lastaan vasta jälkeen päin, keksi kai vasta nyt sanottavaa.
"Tiedäthän mitä vaaraa tuollaisissa suhteissa on!?" Margaret ärjyi.
"Tiedän, tiedän, en ollut oma itseni!" Marie huusi itkien takaisin.
Mutta nyt, Mark ja Marcos muuttavat keskenään yhteiseen poikamiesboksiin.
Heti poikien muutettua, Marien supistukset alkoivat, lapsi halusi ulos.
Syntyi... muistaakseni poika. (Anteeksi, siitä on kauan kun olen pelannut... en muista lapsen nimeä.. luulisin että vähintää jossain extrassa kerrottaisiin Marien elämästä pikkaisen.)
Luke heltyi heti tuolle pikku pojalle. Suloinenhan se on. :>
Pojan väliaikainen huone ^^
Marie ei enää viihtynyt talon ristiriitojen keskellä, joten päätti muuttaa lapsensa kanssa pois.
Joten Linda jäi ainoana taloon vanhempiensa lisäksi.
Hän on nostanut tavoitteekseen, että pääsisi tapaamaan toista isäänsä. Saa nähdä mitä tästä voi kehkeytyä.
Mutta ajattelihan Linda muutakin, esim ystäviä. "Ai se oot sä Wilson! mut sori, et pääse viel meille, ku vanhemmat hermostuis jos ne näkis mut mua vanhemman miehen kanssa..."
"okei.." Sanoi Wilson jä lähti.
Ihanaa! Linda aikuistuu!
Nätti, I think. :)
"Kiva kun tulit" Linda sanoi Wilsonille.
"Tietty tulin, ja ihmetyttää kyllä... mutta tää paikka näyttää jotenkin tutulle." Wilson sanoi ympärilleen katsellen"
"Kuvittelet vain!"
"Mun niska on vähän äreä, voisitsä..?"
"Joo, voin mä!" Sanoi Linda, ja alkoi hieromaan Wilsonin hartioita ja niskaa. Luke näki sen, ja aivot kehittivät ajatuksen:
"Musta tuntuu että Linda on alkanut seurustelemaan jonkun nuoren pojan kanssa, kuulin nimen Wilson."
"Mhhjoohh."
"Ai sellanen Marieta tummempi nuori ruskeahiuksinen?" Margaret havahtui.
"Joo, just sellane, vähä mun näkönen, yötä."
Seuraavana päivänä meno jatkui parin välillä.
"Mikset kertonut meille, että sinulla on suhde... hänen kanssaan.?"
"En mä kerennyt... ja mitä pahaa Wilsonissa on?"
Margaretilla oli omat epäilyksensä, mutta päätti, ettei se salaisuus paljastuisi hänen suustaan, sillä se ei vielä edes ollut täysin varmaa.
Voi ei! Taidattekin tunnistaa luisen käden, tiimalasin ja Luken hölmistyneen ilmeen. Tomaatit eivät näytä muuten vielä olevan kypsiä.
No viikatemieshän se on! Itse Hra Kuolema.
Margaret kuuli huutoa, ja meni katsomaan mistä oli kyse. Jäljellä oli enää hautakivi. :<
Ei mennyt kauaa, kun Lindakin kuuli suru-uutisen. Mutta hei, nyt piristävämpää asiaa!
Lindan ja Wilsonin virallinen eka suudelma!
"Sä oot aivan ihana!" Wilson kuiskasi daamilleen.
"Niin säkin, muuten...."
"..muutettasko yhteen?"
"No mikäs siinä" Näillä sanoilla Wilson ja Linda yhdistivät taloutensa, ja Wilson muutti Lindan luokse.
Tässä uusi Wilson, ja ... Lindan perä...
"Kun sä viimeks pyysit mua asumaan luokses, on mun vuoro pyytää sulta jotain, tuutko mun avovaimoks?"
"Se on ihana, totta kai tulen!" <33
"Ai, herra Wilson on vieläkin täällä.."
"Joo, niin olen, ja oikeastaan illasta me mentiin kihloihin. Anteeks, mut menisin nyt vessaan." Wilson sopersi iloisena.
"Onnea tuoreelle parille!" Margaret veti naamansa vinkeään tekohymyyn. Toisaalta, hän oli onnellinen miehensä tytön puolesta.. mutta toisaalta...
Ihanaa! saadaan vauvoja! Vessanpytty purskahtaa aina sopivaan aikaan...
"Ulkona ei oo kovin aurinkoinen sää, kun tuli talvi! Hei, mikäs sulle tuli.. ootko sä..?" Wilson sopersi.
"..Joo, mä oon raskaana!" Linda huudahti onnellisena.
Onnellinen pari! <3
"Onnittelut, pistitte ilmeisesti töpinäksi. Anteeksi ne aikaisemmat huutoni, Wilson on selvästi kunnon isä, vaikka onkin romantiikkatavoitteinen." Margaret sanoi tosissaan.
"Kiitos, ja niinpä tässä sitten kävi." :)
Viikatemies yllätti Margaretin. ;<
Lindaa suretti tietty, mutta hän oli onnellinen, kun sai sovittua asiat. Äitipuolet eivät aina ole pahoja.
Bumps.
Aawww.. :) Kuten huomaatte, legacyni eroaa kovastikin salkkareista :D
Eipä aikaakaan, kun synnytys käynnistyi! Wilson on ihan rauhallisesti.. O_O
Syntyi pienen pieni poika, Willie. Tämä omistaa lähes kaikki isänsä geenit.
"Hankittaisko vielä yksi lapsi?"
"Mikäs siinä!"
Mutta hei, vaikka Wilson onkin romantiikkatavoitteinen, tpitää tämänkin hoitaa pikku-Willietä.
"Hei Wilson, ootko sä unohtanut jotain?" Linda sanoi miestään katsoen.
"Ai juu, ootas hetki, mä pukeudun!" Wilson havahtui, ja juoksi makuuhuoneeseen.
He menivät naimisiin. :>
"Sä oot tänään tosi kaunis!"
"Kiitti, halusin että mennään naimisiin, ennen ku oon isolla mahalla.." Linda sanoi.
"Ootko sä raskaana?" Wilson kysyi kasvot leveässä hymyssä.
"Oon." Niiden sanojen lomassa pari unohtui suudelmaan.
Ja niinhän siinä kävi! Kamala pinkki pyjama. :)
"Sehän kävi nopsasti!" Wilson sanoi hymyillen.
Ei unohdeta Willietä! On tämän synttärit.
Ei suloisempaa lasta voi ees olla! <3
Nyt koko perheellä oli puuhaa, Wilson opiskeli töitä varten, Linda opetti pikku poikaansa. Mahtimaitoa käytetään, sillä Lindan tarpeet laskevat todella nopeasti. :)
Ja näin. :)
Tässä tämä tällä kertaa. Osa ei ollut erityisen jouluinen, mutta taustalla nököttivät joulukoristeet. :) ensi osassa tulee vähän vähän joulumieltä. Toivottavasti osa ei ollut kamalan sekava, sillä pelaamisestani on aika kauan, enkä meinannut enää muistaa kaikkien kuvien tarkoituksia. + kirjotin kahessa osassa ;D
Osan 10. Loppu!
_______________________________________
Ensi osassa joulumieltä!
Kommentit