Innostuin pelaamaan, olkaa hyvät ja käykää kiinni :)


"Laura, tule iltapalalle!" Annette kutsui tyttöään keittiöstä.



"Laura, ruokasi jäähtyy. Itketkö sinä?"



Laura halasi äitiään, joka rauhoitteli tätä.



Vasta silloin Annette näki tämän. "Mitä tapahtui?" Annette kysyi, näkiessään pahan näköisen mustelman tytön poskella. "isi..." Muuta Laura  ei saanut sanottua nyyhkytyksen keskeltä.



Silloin Annette muisti palan nuoruudestaan uudestaan. Hän oli unohtanut sen kaikkien ilojen keskellä, mutta tämän takia hän muutti pois. Isä alkoi ahdistella.



"Etkö ymmärrä, että lasta ei saa lyödä?!" Annette raivosi Leroylle.
"Eikö sinulla ole hermot kireällä? Rahatilanne on heikonpuoleinen, eikä tyttö edes uskonut minua!" Leroy selitteli kovaan ääneen takaisin.



Aikuiset olivat siirtyneet makuuhuoneeseen riitelemään. Laura toivoi, että kohta äiti ja isä palaisivat keittiöön hymy kasvoillaan. Ei, riitaa kesti myöhään, ja Lauran oli pakko mennä nukkumaan.



"Nyt riitti selittelyt! Poistu! Minä en kestä tätä enää!"



Laura kuuli nuo sanat, ja purskahti itkuun.



Leroy laahusti surullisena sekä vihaisena pois tontilta.



"Me kyllä selvitään, älä huoli" Annette sanoi Lauralle.
Annettea huolestutti kyllä tulevaisuus kahden ruokittavan pienen lapsen kanssa, ja huonopalkkainen työ.



Mutta nyt iloisempiin asioihin! On Lillianin aika kasvaa!




Isänsä näköinen.



Lauralla ei tainnut olla taaperona leluja, mutta Lillianilla oli ikioma radotipu. :)



Siskokset viettivät aikaa yhdessä, vaikkei Laura osannutkaan Lilliania hoitaa.




Kun Lillian oli päiväunilla. siirtyivät muut ulos leikkimään. Vaikka pallotteleminen ei ollutkaan kummankaan alaa.



Pääasia oli kuitenkin että Laura on iloinen taas.



Nyt Annette joutui itse kokkaamaan, siivoamaan ja mitä muuta! Se alkoi käydä raskaaksi.



Oli Lauran ensimmäisen koulupäivän aamu, tyttö puhkui intoa.



"Niin, mutta sinun on kiiruhdettava koulunpenkille, sillä bussi saapuu ihan näillä minuuteilla." Annette sanoi tytölleen.
"Älä huoli äiti, mun pitää enää pukea vaatteet päälle, niin oon valmis"



"hän on silti sydämessäni." Annetten olo alkoi tuntua tyhjältä, mutta..



.. onneksi hänellä olivat lapset, jotka täyttivät osan aukosta.



Laura toi kotiin kasi puolen, eikä ollut tyytyväinen... Musta se on kyl mainio numero!



"Miten eka koulupäivä meni?"
"Hyvin!! Sain kavereita ja kotiläksyjä!"



O_O Lillianin kopio!!


Läksyissä piti hieman avittaa. Ne kyllä jäivät kesken :D



Telkkari oli tässä vaiheessa pakko-ostos, sillä Lauralla hupi oli aivan maassa, kun tämä tuli koulusta ja teki läksyjä.



Kiitos mahtimaito! Kohta Lillian oppi muutkin taidot! ihanaa! :D



Katsos, Lillian kasvoi!



Tässä kasvot. Pidän kyllä enemmän Laurasta ;)



Huone. Se on kyllä nykyään pinkimpi ;D



"Aaa, pojatopashi!" Simkieltä ;D



"10! Wuuhuu!"



Silloin oli Lillianin eka koulupäivä, tämä sai seiskan. Sekin on hyvä numero, älä masennu!



Annette oli alkanut kaivamaan, sillä hän voisi löytää jotain muutakin, kuin kiviä ja vesiputkia!



Voi ei lapsenvahti!



Mutta siitä tytöt eivät välittäneet paljoakaan, antoivat vain olla.



Noh, ei mennyt kauaa kun tämä sähläsi...



"Oikein paljon.. kiitoksia.. hyvästi!" Annette hyvästeli lastenhoitajan.
Kun tämä oli kävellyt talosta ulos, kysyi Annette Lauralta: "Meinasko toi oikeesti polttaa keittiön??" Laura nyökkäsi vastaukseksi.



Lauran aika kasvaa! :)




Isänsä leuka ja hiusväri, muuten äitinsä kopio! Tykkään :)



Nyt alkoi Lillianinkin koulunkäynti sujumaan!



Ja Lauran kaivuuhommat! Luulin kyllä että tuosta olis saanut enemmänkin kuin 5 000, mutta myyntiin meni! :) Kyllä tota aarrearkkua saikin kauan odottaa, ja maan alta löytyi kaikenlaista! :D



Jee! Lilliankin kasvaa!




Ihan nätti! Tulee mieleen Jokelat. :)
Noh, tässä kysymys, tulisiko perijäksi Lillian,



vaiko Laura?

Osan 3. Loppu!
____________________________________
Perijä jatkaa elämäänsä ensi osassa!

Annan teidän äänestää torstaihin asti! Torstaina 18.00 äänestys loppuu, ja aiemmin, jos on selvä peli :D

Nyt reilusti kommentteja!