Lc Marmelade

Lc Marmelade on JÄÄSSÄ

2009-11-16T18:55:01+02:00

Joo. Marmeladet on uponnu jäihin ja syvälle.

Mulla ei ikävä kyllä riitä yksinkertaisesti innostus Marmeladejen kanssa hengailuun. Pelaamisestakin on jo niin kauan, etten enää tiedä mitä ottamissa kuvissa tapahtuu. Jos innostus iskisi, pitäisi miettiä niitä kuvia.

En voi syyttää ajan puutettakaan, mutta sitäkin on väliin kun kokeita tulee pötköön hullunlailla. Mutta suurin ja hallitseva syy on, ettei mun innostus riitä. Ei jaksa miettiä edes koko asiaa. Mulla ei riitä innostus lukemaan edes muiden sims-tarinoita. Olen nyt jäänyt niistä niin jälkeenkin. Anteeksi kamalasti.

~ Teija

~ Anteeksi vielä kerran ~

VaSu Gaalan tulokset!!

2009-10-04T19:13:01+03:00

Linkki Tuloksiin

Kiitos äänestäjille tuhannesti! Marmeladet jakoivat Erikoisimman Extran tittelin Find Your Chic:in kanssa!

Ja toivottavasti Marmeladet pärjäsivät myös hyvin Leiskuvimmassa Legacyssa ^^

Ikävä kyllä Susiprinsessa ja Valokarhu lopettavat VaSun ylläpitämisen :<

Anteeksi kun muistin kirjoittaa tämän vasta nytten. Olen jäänyt koukkuun Facebookiin 8DD Pitäisi pikkuhiljaa palata simsin ja tarinoiden pariin ;D

Osa 18. Luksustako?

2009-09-14T15:40:01+03:00

Huhhuh, photobucketin kanssa oli ongelmia ja vuodatuskin alkoi ärsyttämään... Noh tässä tämä tulee. On melko lyhyt, mutta lopussa on yllätys, se tasoittaa ehkä vähän :D Ja kiitos tosiaan jos äänestitte VaSussa, tässä kiitos siitä ^^

"Kuuliksiee ku se vekara huus että nyt on koulut kiinni?"

"On se outoa ku lapset ei nauti koulunkäynnistä. Suruullista vai mitä?"

"Mitäs sä kyyläät?"

Perheessä tuntui kaikki olevan taas kunnossa. Perhe oli kokonainen, äiti ja isä ja vielä isovanhemmatkin.

"Se joka osuu nyt, pääsee eka patterin luo lämmittelemään!" Charles huikkasi pojalleen.

"Hahaa! Okei, sä kyllä häviät!"

Corey osaa kyllä tähdätä 8)

Kasvihuone oli jäähyllä, kuten ehkä huomaattekin. Se ei tuo mieleen järin hyviä muistoja. Toisaalta se veti kuitenkin Elleniä jollain tavalla puoleensa.

Pariskunnan jokapäiväinen elämä olikin täynnä hellyyden osoituksia. Saivatpahan vihdoinkin toisensa :)

Coreyta ei meinannut koulu kiinnostaa, läksyt yleensä piilotettiin pöydän tai sängyn alle leikkihetken jälkeen, ettei äiti vain huomaisi.

(Sori et nää rivit pomppii, mut en voi sille mitään. Kaikki on nyt päin peppua, turhia entereitä ilmestyy joka tallennuskerralla.)

Willie kohoaa urallaan huimaa vauhtia ja rahaa riittää, joten Ellenin ehdoton toive oli saada poreamme.

Poreammeessa Ellen muuttui näkymättömäksi O_O Yritin kaikenlaista, laitoin simit autoon ja vaikka minne! Ei vain auttanut.

Sitten poistin pari hackia ja helpotti, onneksi!

Iih! Willie on nyt musiikkiuran huipulla ja ansaitsi itselleen platinamielialan koko loppuelämäkseen! Willie on siis rock-legenda :)

(Ja tavoitepalkin kohdalla luki että titteli on Himokas Harmaahapsi 8D)

Voi, rokkilegendaa väsyttää :> Ei oikeen ilostuta rokkilegendana elo... no jos Willie tajuaisi sen seuraavana aamuna.. niin! Jos se on shokissa!

No pitihän Willielle raivata tilaa soittamiseen kun rahaakin riittää!

Ja kaikki on tyytyväisiä ^^ Ei melua sisällä. Tai ei aivan, Elleniä kyllä hieman harmitti kasvimaan poisraivaaminen.

OMG! Se on Willie Marmelade!! Mut se on lähössä... en kerkee pyytämään nimmareita. Mä rakastan sitä ja sen tuuheaa tukkaa!! Noh, minähän sitten vilkutan. Iih, vilkutin Willielle!

Coreyn aika kasvaa. Onko toiveita?

Ööö... haluun... olla komee... saada paljon tyttöjä... joo! Paljon tyttöjä! Tai no... ainakin yks kerrallaan!

Siinä on tietotavoitteinen Corey ^^

Ja tässä Corey makeoverin jälkeen, blondatut hiukset ja lävistys. Ja vaatteet toki muuttu ;p

Ja Coreyn huone. Hmm... läksyjä yhä lattialla. (Yksisarvisen/hepan kuvalla varustettuja :'D)

Corey alkoi heti treenata tyttöjä varten. Tätä kestikin yömyöhään. Ei niitä lihaksia yhdessä yössä ansaita O_o Nooh, paitsi ehkä simsissä... ehkä kuitenkin kahdessa yössä ;)

Kuntoilu jatkui aamullakin, kun herra meinasi nukkua pommiin.

Ellen ei voinut jättää puutarhanhoitoa kokonaan pois elämästään. Kaikki kyllä vahtivat ettei Ellen viettäisi kasvien kanssa liikaa aikaa. Hedelmäpuista oli ainakin hyvä aloittaa.

"Miten koulussa sujuu? Kerkesithän aamulla busiin?"

"Kerkesin juu. Hyvin siellä menee, aika helppoa. Noniin! Näin se menee!"

Tosiasiassa läksyt eivät Coreyta vieläkään kiinnostaneet.

Sen sijaan Coreytakin veti kaupunki puoleensa.

Umm.. tämän kaunokaisen minä haluan. Pyydän treffeille pelin jälkeen..

Joo, se on varmasti se oikea. Kattokaa nyt miten se kyylää meikäläistä!

Corey is in lööv 8)

Typykkä kuitenkin katosi ennen kuin Corey kerkesi pyytää tämän puhelinnumeroakaan. :( Se jos mikä suututti Coreyta.

Oli aika tarttua jotain pirtelöä vahvempaan.

Ja sehän ei tosiaan alkanut hyvin. Coreylla on aika tempperamentti, ja nyt tätä kaiken lisäksi ärsytti. Kenenkään ei tarvinnut edes ryppyillä Coreylle, pieni vilkaisukin häneen sai hermot pintaan.

Corey suututti vääriä ihmisiä. Ja loppujen lopuksi Corey potkittiin ulos, ettei turhia tappeluita syntyisi.

Stadissa tapaa tunnetusti mitä erikoisimpia simejä. Noidan ja torakoiden jälkeen Coreylle riitti, noidassa ei ollut mitään vikaa, mutta Corey itse on ötökkäkammoinen. Ja eihän hän edes enää päässyt sisälle. Ja vielä kaiken kukkuraksi jos Corey ei nyt hipsisi hiirenhiljaa kotiin, joku kyllä huomaisi varmasti.

Ja tässä näette mitä kuuluu mm. Rock-legendan Willien elämään. 8I
Myönnetään, ei ole kovin laadukas :D Ja piti laittaa jostian syystä kahteen osaankin. O_o En voinut tehdä enää ihan normaaliakaan osanjatketta, koska tapauksista ei ollut kuvia, vain nuo videot. Sori, tuli vaan taas videofiilis :D

Osan 18. Loppu!

_____________________________________________________
Tajuaako Lora Willien vedätyksen? Miten Coreyn koulunkäynti jatkuu?

VaSu Gaala 2009

2009-08-14T16:44:01+03:00

No niin, äänestys on nyt ohi, kiitos kaikille äänestäjille ^^ Nyt toivotaan vain parasta!

Tulokset saammekin sitten 30. päivä tätä kuuta.

Kiitos VaSu taas tästä ihanasta gaalasta 8) Tai siis Valokarhu ja Susiprinsessa!

Hei kaikki Marmeladen lukijat! Olenko kiittänyt teitä kylliksi? Minulla on ollut pitkiä taukoja ja silti täällä on eloa joka osan jälkeen! (En osannut aluksi kuvitellakaan tällaista. :p Vaikka pitkät taukoni ovat kyllä varmasti myös vähentäneet kävijöiden määrää, mutta erittäin tyytyväinen olen, toki! Ja oma vikanihan se olisi joka tapauksessa :D)

~~Nyt toivon teiltä muutamaa asiaa, tai ehdotan, ihan miten vain! :)~~

Nyt se käynnistyi - VaSu Gaalan äänestys siis! Toivon että Marmeladet saisivat ääniä kahdessa kategoriassa, ja kategoriat kuuluvat: Leiskuvin Legacy sekä Erikoisin Extra (Hehkeä Heinäkuu, sivun vasen alareuna)!

~~Miksi äänestäisin?~~

Sehän on ihan oma päätöksesi. Mutta itse olen ainakin ihan tyytyväinen Marmeladejen sivujen laajuuteen, on joulukalenteri, muutama synttäriextra tuolla alanurkassa, latausvinkkejä sekä muita vinkkejä!

~~Aikaa on muuten rutkasti, tästä päivästä 12.9.09 asti!~~

Ja vielä toivon kommentteja uusimpaan (pitkähköön) osaan, 17. Rakastaa, vai ei rakastaa?

Tämä osa tuli nyt ennätysajassa melkeinpä, mutta halusin sen pois vaivoista kun koulukin nyt alkaa. Viimeisin osa tuli Marmeladejen syntymäpäivänä, 22.7 (Laitoin vain, sillä esim. viimeisin osa voi olla jäänyt lukematta, sillä kahden osan nimet olivat erittäin samanlaisia.) Itse pidin osan 17. tekemisestä, tai ainakin kuvien ottamisen aikana tunsin jotenkin onnistuneeni... en sitten tiedä mitä teksteistä... ja mitä tykkäätte, mutta toivottavasti kelpaa! Osa löytyy heti tuosta alta ^^ Olen tosissani alkanut suunnitella Marmeladeille jonkinlaista juonta koko loppusukuun, toivottavasti tulee olemaan miellyttävää luettavaa. (Vaikkei se juoni ole ehkä mitään hemaisevaa, mutta silti) Ilmoittakaa jos kuljen liian nopeasti! 8)

~~Mutta suuret kiitokset jos äänestätte Marmeladeja! On ihanaa olla taas~~ ~~Vasu Gaalassa!~~, ~~mutta vihdoin Marmeladejen kanssa! ;)~~ ~~Linkki vielä VaSuseen~~

~ Teija kiittää ja niiaa

Osa 17. Rakastaa, vai ei rakastaa?

2009-08-14T16:43:01+03:00

Here you go! Tuliko vähän yllätyksenä? :D Sen piti olla ylläri 8) Kuuntelin tätä osaa kirjoittaessani muuten tällä kertaa jotain musiikkia! mm. Panic! at the discoa, Good Charlottea, Sunrise Avenueta sekä Green Dayta yms.

Mutta ei, kasvit olivat täydellisessä kunnossa, vaikka Lora ei ole käynyt kasvihuoneessa pitkään aikaan.

"Äiti! Vihdoinkin! Et ikinä usko miltä minusta tuntui?! Aivan kuin sydämeni kuihtuisi paikalleen, kun en nähnyt rakkaitani!"

"Siis mitä...? ...Ellen? Mitä... sinulle on tapahtunut? miten?" Lora kysyi samalla kauhistuneena kuin helpottuneenakin."Synttärien loppu meni aika paljonkin mäkeen... ja sitten tulin tänne turvaan. Kasveissa oli paljon ötököitä ja käytin sitä ötökkämyrkkyä jaja... nyt olen tällainen""Oletko kuitenkin kunnossa?""Olen, äiti. Et ikinä usko kuinka ihana sua on nähä!"

"Samat sanat tyttökulta. Corey taitaa odottaa sinua.", Lora sanoi halatessaa lastaan lujasti.

"Niin... sä siit sanot olevas mun äiti... mutta kyl mä näin sut, sä olit kasvihuoneessa... ja näytätkin vähä oudolta", Corey mietiskeli. Eihän tämä kummajainen voi olla hänen kaunis äitinsä!

"Oletko aivan varma..." Ellenin sydäntä kouristi kuulla, ettei hänen lapsensa muista hänestä paljoakaan mitään, Ellenin mielestä Corey olisi silti voinut tunnistaa hänet vihreästä ihosta huolimatta. Siitä on niin kauan. Corey oli niin pieni silloin, eikä Ellen ollut kotona.

"..oletko aivan varma, sillä minä olen ainoa joka tiedän mistä kutiat!" Kutitusleikit olivat ainoat leikit mitä Ellen hetken leikki lapsensa kanssa."ÄÄH! Lopeta, äiti! Uskotaan, uskotaan!!"

"Hyvä juttu. Anna äidille pusu ja menehän ihmeessä nukkumaan!""Okei, yötä! Tuuksä mun viereen nukkumaan?""En taida vielä tulla, olen täällä kuitenkin kun heräät aamulla kouluun."
Jostain syystä Elleniä ei nukuttanut lainkaan.

Sitten ilosanoma levisi koko perheen korviin ^^

"Hah, et kerenny!"

Ellen otti myös pitkiä kylpyjä, hän tunsi kuivuvansa jos oli liian kauan erossa vedestä. Hän oli tosiaan muuttunut kasvin kaltaiseksi.

Kasvien hoitokin sujui Elleniltä paremmin kuin hyvin, kasvit olivat hänelle kuin hyviä ystäviä.

Ellen kyllä nautti myös tanssimisesta ja siskonsa seurasta edelleen. :>

".. ja sit siel kaupas äiti vielä kompastu sen miehen ostoskoriin!" Laree nauroi juorutessaan.
"Eikä!? Niin kuka se mies oli?""Se Rentolandian kroisos, siinä kylpytakin näköses asus!"

"Miten se muka käy ite ostoksilla?? Eikö sillä oo palvelijoita?" Ellen hämmästeli kikatuksensa seasta."Tästä ei sit kerrota kellekään, ei ainakaan äidille!"

Ellen oli tosiaan paikalla Coreyn lähtiessä ensimmäistä kertaa koulunpenkille.

"Oletko sinä varmasti kunnossa? Kikatuksesi Lareen kanssa kuului vielä yömyöhään, etkä sinä mennyt ollenkaan nukkumaan! Miten jaksat?"

"En tiedä... En kai tarvitse unta enää niin kauaa... mutta miten sinä voit, et tainnut nukkua pahemmin itsekään..?""Suoraan sanottuna mielestäni tämä kaikki on syytäni... minä en tullut hoitamaan kasvejani oikeaoppisesti ja nyt sinä olet puoliksi kasvi!" Lora tunnusti.

"Et voi olla tosissani. Mun olis pitäny tulla tänne heti, ja vaikka kysyä ohjeita sen myrkyn käyttöön, mut en ollu vaan valmis viel tapaamaan teitä"

"Olen aivan kunnossa, tämä elämä on vain hieman erilaista."

"Niinpä kai..."

"... etkö aio syödä ollenkaan?"

"Oikeastaan syöminenkään ei tunnu oikealta... ei ole nälkä ja syöminen on tosi epämukavaa... Eihän kasvitkaan syö kiinteää ruokaa, äiti" (Älkää välittäkö, hampaat ei mee ihan kohdilleen :p)

Mitä nyt? Pitäisikö minun tavata Charles?"

Ellenillä oli paljon mietittävää katsellessaan taivasta. Mitä Charles sanoisi tästä uudesta ulkomuodosta?

En taida olla vielä aivan valmis... ehkä myöhemmin.Ellen tiesi, että Charles oli hänen elämänsä rakkaus, vaikka häneltä olikin mennyt usko miehiin.

Ja poff! Ihan yllättäen Evan päätti kasvaa aikuiseksi...

Mutta elmer taitaa nukkua synttäreidensä yli..

Ei sentään! Tässä sitä mennään!

Pyjamasta päätellen mönkään taisi mennä.

No ei ihan sentään :> Komeahan Elmeristä kuoriutui taas kerran!

Ja tässä vielä Evan.

Kaikki sisarukset muuttivat pois, Ellenille ja Coreylle jäi nyt kunnolla tilaa :>

Ellenillä oli vaikeuksia uuden elämänsä kanssa. Hän kaipasi Charlesia, mutta ei tiennyt olisiko valmis tapaamaan häntä vielä. Ellen koki saavansa liian vähän rakkautta, hänen sydämensä oli kuristumaisillaan.

"Oletko nyt aivan varma että kaikki on okei?" Lora kysyi huolestuneena tytöstään, häntä toisaalta kiinnosti tietotavoitteisena muuttua lapsensa kaveriksi vihersimiksi.

"Olen minä, kaipaan vain valoa tämän uuden elämäni kanssa... alan pikku hiljaa oppia tähän.""Vai niin"

Minun on pakko olla valmis kohtaamaan Charles. En pysty enää tähän, tarvitsen häntä.

Ellen kuitenkin soitti liian myöhään, häntä odotti vain äkäinen vastaus.

Ellen ei kyennyt sanomaan mitään, joten hän sulki luurin.Ehkä myöhemmin...

Tässä vaiheessa Ellen piti huolta että saisi tarpeeksi rakkautta muualta, hän päätti auttaa poikaansa ensimmäisten kotiläksyjen kanssa.

"Ei tästä mitään tuu!" Corey ei ole tyytyväinen, kun läksyt eivät aina suju ensi yrittämällä."Kyllä se siitä, kulta! Yritä vaikka laskea ne jäätelöt alekkain!"

Seuraavana iltana Ellen kykeni soittamaan Charlesin kylään.

"Niin.. kukas sinä olet... missä Ellen on?"

"Etkö tosiaan tunnista minua?!"

"En... minulla on kyllä paljon ystäviä...voisimme tutustua uudestaan!" Charles sanoi kätellessään Elleniä.

"Tästähän voi tulla ikimuistoista!"

"Niin uskon minäkin!" Ellen tokaisi ja puhalsi kourallisen siitepölyä suoraan Charlesin kasvoille.

"Ai, silmäni! Mitä tuo oli?" Charles kysyi yrittäessään avata silmiään.Kiukuttelusta ei ole mitään apua... jos yrittäisin toisella tavalla."Sen vaikutus loppuu suunnilleen nyt.", Ellen sanoi säteilevänä. Hänellä oli uusi suunnitelma.

Ja niin Ellen suuteli Charlesia kunnolla. Hänen täytyi muistaa Ellen."No niin, etköhän sinä nyt muista!""Ellen, sinäkö? Mutta mitä on tapahtunut?""Mennään istumaan, niin kerron."Ellen suuteli Charlesia vielä kerran, mutta hieman rauhallisemmin.

Ellen kertoi tarinansa juurta jaksaen. Kaiken synttäreistä joille Charles ei päässyt... "Ja siinä oli minun tarinani... Ei oikein kaunista vai?"

"Kamalaa! Miten jaksoit kaiken tuon jälkeen?""Oikeastaan epäilen, että tämä vihersimiyskin auttoi minua toipumaan, en tiedä. Mutta en toivu tästä täysin ehkä koskaan.""Minua hävettää sanoa näin... mutta taidan sanoa suoraan. En tiedä voinko rakastaan sinua, kun olet puoliksi kasvi..."

Se oli kova isku Ellenille. Eikö häntä rakastettaisikaan?"En minä voi tälle mitään? Eikö se onnistuisi mitenkään?"

"En ole varma... mutta tiedän erään eukon joka kuulemma myy rohtoja joka tarkoitukseen! Olen myös kuullut Antiviheriinistä, parannuksesta johonkin tähän kaltaiseen. Lupaan etten enää painosta sinua tämän jälkeen ikinä!"

"Anna minun miettiä hetki, olisiko se edes turvallista?"
"Selvä, kulta. En ole aivan varma..."

Ellenin suu levisi hymyyn kun Corey ilmestyi olohuoneeseen."Charles, joku taitaa haluta nähdä sinut!"Corey pinkaisi juoksuun, suoraan isänsä syliin.

Hetki siinä kuunneltiin tarinoita iskän aikaisemmista seikkailuista.

Kunnes Coreyn piti mennä nukkumaan, seuraava päivä olisi taas koulupäivä.

Aamun tullen Ellen oli tehnyt jo päätöksensä, ainakin suurin piirtein. Hän ei voisi elää ilman Charlesia, ja tämän täyttä rakkautta. Niin hölmö hän on aina rakkaudesta ollut. Ja toisaalta Ellen halusi taas "normaaliksi.""Olen päättänyt, että suostun siihen ehdotukseen... tulen kohta!"

Ellen juoksi vessaan viime hetkellä ja vetäisi taskustaan päivänkakkaran. (kuvitelkaa päivänkakkara tuohon, en tiedä miksei se ilmestynyt :'D)Rakastaa....

... ei rakasta...

"Rakastaa! Nyt olen valmis.", Hassua kyllä, tämä auttoi Elleniä kovasti, luontohan on yksi hänen parhaista ystävistään nyt.

Niin Ellen soitti eukolle ja pyysi käymään.

Olen valmis... valmis... "Charles, tules tänne vielä! Et jätä minua tänne yksin, ja se eukko tulee ihan justiin!"

"En en, mitä nyt?""Halusin vain varmistaa että olet aina minun tämän muutoksen jälkeen!"

"Mitä jos liittyisit sukuun? Tiedän... tämä on hieman nurinkurista. Olisit varmasti itse halunnut kosia mutta en saanut mielenrauhaa..."

"Ei se mitään, ihanaa! Sanon kyllä!"

"Noniin, sieltähän se nainen tulee.."

"Hei, haluaisin ostaa sitä antiviheriiniä.""Oi, katsos vain..."

"... tässä sitä on!""Toimiiko se varmasti?"

"Toimii! Älä huoli! Mutta minulla on jo seuraava asiakas kiikarissa, näkemisiin!"

Naisen nopea lähtö ahdisti Elleniä lisää. Mitä jos tuo aine ei toimisikaan?

"Kulta, tämä onnistuu, tunnen sen.""Niin kai... sinun ei sentään tarvitse tuota litkua juoda...""Älä huoli! Ja hei, elämäni ei olisi ikinä entisellään ilman sinua, et tiedä miten huolissani olin kun katosit..."

"Älä kerro enempää! Teen sen heti!"

"Vähän outo olo...?"

Charles katsoi kihlattuaan kauhusta kangistuneena. Silti hän alkoi ottaa askeliaan poispäin.

"Äläs lähde minnekään! Tai ainakin otat minut mukaan!"

"Ellen! Kaikki hyvin?""On, on! Kiitos sinun!"Ellenin sisällä oli taas tasapaino kunnossa, nyt hänellä oli jopa nälkä.

"Ihanaa""Sinä saat muuten luvan muuttaa tänne kihlattusi ja poikasi luo!" Ellen huomautti miehelleen."Toki!"

Silti Ellen nautti edelleen pitkistä lämpimistä kylvyistä, vaikkei tarvinnutkaan niitä enää veden takia.

Charlesin kuteet :>
Ja tässä lopussa satsi kuvia ihanasta tapahtumasta. En halua pilata näitä tekstillä, ja kaikki varmasti osaavat kuvitella noihin kuvatekstit tai jotain ^^

(Elmerillä meni kovaa 8) )

Osan 17. Loppu!__________________________________________Seuraava osa ilmestyy kun kerkeän!
Huh! Siinähän kesti! Toivottavasti piditte! Nyt toivon tosiaan kommentteja sekä että äänestäisitte Marmeladeja VaSussa!

Heinäkuu tuli ja meni!

2009-08-08T11:00:01+03:00

Niinhän se teki. Jätän Hehkeän Heinäkuun tuonne sivun alareunaan, sillä osallistuin silläkin vasu gaalaan. (erikoisin extra) Ilmoitan kun äänestys alkaa, käykää joka tapauksessa kurkkaamassa vasu gaalaa näin etukäteen, vasemmalla on nappi sinne.

Tulihan sinne nyt sivupohjanäyttely ja sukupuu... en keksinyt enempää :/ Mutta jos nyt joku keksii toimivan idean, tai jos itse keksin vielä jotain, lisään sinne vielä ehkä yhden jutun.

Osan tulosta on vaikea sanoa. Peli-into on ulottamattomissa, ja mulla on huono kunto. En saa sitä kiinni. Mutta jos koulun alkaessa kunto nousisi 8D Olen osaa päässäni hieman suunnitellut, mutta kuvia ei ainakaan vielä ole räpsittynä.

Koulu alkaa mulla 12. päivä... ja mulla on sitten kans aika paljon muitakin hommia. Saan ikioman huoneen vihdoinkin, kun isosiskoni muuttaa pois. Joten on kaikenlaista huonehäppeninkiäkin. (Nyt olen jo tilannut seinähyllyt ^^) Ja nyt on kouluostoksia yms. :p (mm. tänään... vaatteet lopussa 8D)

Viime viikon mulla oli serkku kylässä viikon (Te ajattelette että taas! Mutta nyt oli kyseessä eri serkku :D) Ja käväisimme keskiviikkona särkänniemessäkin. (Uskaltauduin eka kertaa Half Pipeen! Ens kesänä testauksessa Trombi... nimimerkillä, viikinkilaivassa huono olo) Ei tullut ollenkaan huono olo! Tornado <3 :)

Epäilen syvästi, että olen muutamia linkityksiä unohtanut. Muistuttakaa mua nätisti (huom. nätisti, niin en pure), jos olen unotanut jonkun lc:n tai tarinan linkittää. Yritän palata lomaltani pikkuhiljaa.

~ Teija

Osa 16. Liian nuori

2009-07-22T20:09:01+03:00

Today is the big day! Marmeladet täyttää yhden vuoden 8) Ja tässä lyhyt osa:

Lora ansaitsi viimeinkin puutarhanhoidon kultaisen ansiomerkin. Hänellä on jo suunnitelmia, unelmia tulevaa varten

Täällä päin on erään unelmat toteutuneet, Ellen ja Charles seurustelevat nyt virallisesti. Minä olisin kyllä valinnut vähän romanttisemman paikan, kuin vessan...

Hihii, lapsikin ilmoittelee tulostaan.

Selvä, pomppaamme samantien synnytykseen..

Maailmaan pyörähti pieni poika, Corey nimeltään.

Charles sattui olemaan vierailulla, ja otti lapsosen heti syliinsä. Ellen ei sen sijaan jäänyt hellimään lastaan, vaan meni suoraan nukkumaan.

Herättyään Ellenin äidinvaistot kai heräsivät :>

Loran synttärit... Marmeladejen tuurilla on ihmeellistä, ettei talo ole syttynyt tuleen noiden kynttilöiden takia.

Nätti mummo, niin tosiaan. Lora onkin jo isoäiti 8) (En edelleenkään jaksa ladata vanhusten vaatteita :D)

Lora alkoi toteuttamaan unelmaansa, hän jäi eläkkeelle töistä.

Ja alkoi kasvattamaan suurin määrin mansikoita myyntiin 8)

Pikku-Coreyn synttärit sapauivat tosi nopeasti. 8)

Oikein suloinen herra. Ei ainakaan ole aivan valmiskasvo, vaikka isänsä onkin aikalailla.

Oi Evan, kelle sinä lueskelet iltasatua?

Kohta aikuiselle siskollesi... selvä.

Coreyta suretti, hän ei nähnyt äitiään juuri koskaan. Ellen oli aina muualla. Isovanhemmat opettivat hänet potalle, puhumaan sekä kävelemään. Ellen oli kai liian nuori tällaiseen.

Ellen on alkanut lintsata koulustakin, kaupunki vetää enemmän puoleensa kuin koulu.

Ja näin. 8( Mun rouva kurjenkaula on raju mimmi 8)) Mun pelissä kaikki onkin vähän oudosti...

Mutta :O Taas löytyi komea mies, vaikkakin hieman valmiskasvoinen. Mutta miesten kohdalla valmiskasvoisuus ei haittaa ollenkaan, niitä on niin vaikea löytää :D

Ellenin biletyskaverit eivät rajoittuneet vampyyreihin - myös pahat noidat pääsivät mukaan. Ei niin turvallista.

Ellen vietti siis koko päivän ja yön bilettämässä, hän myös kirjaimellisesti söi ulkona. Ja Ellen nukkui sitten biletysyön jälkeen koko päivän.

Kaupungilta löytyi kaikenmaailman sekopäitä 8) (Sori, turha kuva :D)

Ellenin synttärit, kohta hän pääsisi nauttimaan aikuisuuden iloista...

Ei suurempaa muutosta 8)

Synttärit alkoivat toki biletyksellä, leppoisalla karaokelaulamisella. Väkeä oli Ellenin makuun hieman liian vähän, ja oli aika vaihtaa paikkaa.

Ellen oli varma että joku seurasi häntä, kun hän poistui tontila...

Askeleet lähestyivät Elleniä koko ajan.Pakko päästä pois.

Ellen kiipesi läheisen ravintolan parvekkeelle haukkaamaan raitista ilmaa."Et pääse pakoon, tyttönen"Ellen alkoi haukkomaan henkeään kauhusta. Tämä ei tietänyt hyvää. Mies oli lukinnut Ellenin kädet lujalla otteellaan. En tosiaan pääse pois.

Sattuu... sattuu... en halua muistaa sitä... missä mä oon?Ympärillä näkyi vain pensaita. Nyt mä en tosiaankaan kaipaa labyrintteja.

Ellen pääsi kuitenkin pois haparoituaan heikkona ajatuksissaan puolisen tuntia.Vihdoinkin... mutta minne minä nyt jatkan? En näyttäydy kenellekään tällaisena.

Ellen suunnisti kuitenkin kotiin ja veti riippumaton kasvihuoneeseen, se tuntui hyvältä turvapaikalta ainakin yöksi. Huoneen kuuma ja kostea ilma selvensivät päätä ainakin väliaikaisesti.

Puutarha ei voi hyvin... täällä on kamalasti roskia ja ötököitä. Tarvitsen jotain tekemistä.

Perheellä oli vaikeaa Ellenin katoamisen jälkeen. Kukaan ei löytämisen kiireessä tajunnut käydä takapihalla. Corey piti silti hoitaa.

"Kai minä sitten unohdin sen padan liedelle..." Lora huokaisi palomiehelle. Huoli aiheutti varsinkin Lorassa hajamielisyyttä. Suru ja huoli eivät tee kenellekään hyvää.

Poliisillekin oli soitettu jo useaan kertaan, mutta he eivät löytäneet Elleniä. Perheellä oli nyt vaikeaa.

Aika kului, eikä Elleniä näkynyt eikä kuulunut. Corey alkoi olla jo aika iso poika.

Coreyn synttäripäivä saapui. Hän suri sitä, ettei äiti ollut paikalla, vaikka hän ei tuntenutkaan äitiään oikeastaan ollenkaan.

Jump.

Äitinsä näköinen, vai mitä?

Corey leikki ulkona ja teki lumiukkoja ympäri pihaa. Takapihalle eksyessään hän huomasi jotain outoa kasvihuoneessa.

"Mummu!! Siellä oli jotain outoa! Jokin vihreä kummajainen!""Siis missä? Selitäpäs nyt uudelleen.""Kasvihuoneessa!"

Vaikka Lora ei uskonut sanaakaan, hän asteli pihalle kasvihuoneensa luo. Kasvit ovat varmasti kuolleet jo, hänhän oli unohtanut kaiken keskellä hoitaa kasvejaan.

Siellä se oli, se kummajainen. Lasten puheita kannattaa siis joskus uskoa.
Kuka hän on? Mikä hän on?
"Äiti..."

Osan 16. loppu!_________________________________________________Ensi osassa selviää miten perhe jatkaa elämäänsä kaiken keskellä

Siinä oli synttäriosa 8) Toivottavasti tykkäsitte, vaikka se olikin melko lyhkänen. Tasan vuosi sitten kirjoitin Marmeladeihin ensimmäise osan, nyt kirjoitin 16. osan. :)

Osa 15. Turhan nuori

2009-06-17T15:24:01+03:00

Täällä minä olen! Anteeksi kun jouduitte odottamaan näinkin kauan 8( Ei ihmekään, jos ajattelitte että olen lopettamassa. Tämä osa ei ole sitten mikään the best, vähä löysä, luulisin. 8D Jonkinlaista häppeninkiä olen yrittänyt ensi osaan suunnitella.

Alkukevennyskuva, yleensä uutisissa kevennykset on lopussa. Mutta Marmeladet toimii toistepäin.

Mä tykästyin näihin lapsosiin aivan täysin. 8) Heille hankittiin Wii."Heii!! Mä haluun pelata iskän kaa!!! Sä oot pelannu jo ainaki vartin!!"(Saatte siis varautua ihanien lasten kommellukseen, osassa on kuvia aika paljon 8))

"Mistä näitä piirakoita oikeen tulee?"

"Elmeriltä tietenkin!" Paitsi että Elmer oppi juuri kokkaaamaan kunnollisia muffinseja/piirakoita.

Tässä välissä on hyvä tietää, että Elmerillä ja Evanilla menee koulussa hyvin, ja he saivat lisää Wii-aikaa.

"Hei, sinä yksityiskoulun reksi, tuu meille illalliselle!"

Herra rehtori suostui Ellenin ehdotukseen!Äiti on ylpeä musta!

Rehtori tuli ja lähti hymyssä suin. Kiitos Willien, joka tuli juttuun tämän ällötyksen kanssa, ja Loran hyvän talonesittelytaidon ansiosta. (Ei näytetty huoneita, joissa lapsilla oli läksyt tekemättä.)

Ellen kasvaa.. hihii! (Sori, pompin taas ees taas... :p)

I think... she's pretty! Aika samoja piirteitä Elmerin kanssa, vaikka ei uskoisi. Eri nenä vain, ja ihonväri. Mutta silmät ja suu on samanlaiset.

"EVAN! Teit sit lumiukon kysymättä mua mukaan!""Öö.. joo... halusin kokeilla... ja en löytäny sua mistään..."

Seli seli... hmm... teen oman lumiukon.

Sehän on paljon komeampi ku Evanin... Hetkonen! Evanin lumiukko pyllistää kaikille ohikulkijoille. Sille pitää tehdä jotain.

Ei häiritse enää...! 8(

Ellen ajatteli löytää itselleen poikaystävän. Eikös nuoret pyöri mäkkärissä?

Mutta paikalla oli vain ruma breikkauksen opettaja...

Alkuvaikeuksien jälkeen breikkauskin opittiin... mutta vaikka harjoittelu kesti ikuisuuden, ei komeita miehiä näkynyt missään! Suunnataan siis Auringonpaisteen puistoon! (Tai joku sellanen o_O)

Ja hei! Sieltähän löytyy vampyyreja! Jännän näkönen kreivitär. 8)"Hei! Sä oot selvä vampyyri! Sä kuljet öisin, koska sä et nuku, ja täällä paistaa aurinko suunnilleen joka päivä. Mut muistetaan kuitenkin se, että eihän vampyyrit sula auringossa ei, vaan ne KIMALTAA! Teidän pitäs olla uskomattoman kauniita... mut sä taidat olla jotenkin poikkeus..."

Ellen sai äkäiset rääkäisyt vampyyrinaiselta... Varo vain! Ota muutama askel taaksepäin...

Ja löydä tämä ihanuus! Hetihän Ellen tervehdykseksi halasi tätä puolialastonta miestä! (Kiitos kaupunkikämppä! ^^)

Charles on söpö 8))

Ja alkoi pikkuhiljaa lämmetä Ellenille :D

Melkein unohdin Lareen. Lareella on birthday! Eli Ellen palasi juuri ajoissa kotiin... mutta taisi mennä nukkumaan...

Pojoing!

Ihan Ellenin kaksoisolento ^^

Elmerillä on hauskaa ^^

Ja Lareella kanssa!

Auuts... en halua saada tuota lumipalloa niskaani. Siinähän on soraa! Törkeää! Muutama askel taaksepäin...

Ja näin. Nuo patterit on niin söpöi <3

Elmer ja Laree ovat erottamattomat! Aivan ihanaa :D

He myös harrastavat modernia tanssia... Evan ei tykkää... hänen musiikkiaan ei saisi pilata moisella tanssilla.

Gimme five! (Alkaa ärsyttää, ku Charles on kylässä, niin koko ajan se yrittää vetää yläfemmoi... mokoma huligaani.)

Oi voi... Tästä vanhemmat eivät kyllä pidä.

Pusuu!!

Ei tainnu Charles olla sittenkään Ellenin elämän mies. 8( Mutta hei, eihän Ellen nyt luovuta! Taitaa olla vielä romantiikkatavoitteinenkin.

Kaksosten synttärit <3

Elmer <33 yhtä söpö ku aina ^^ Mutta muistuttaa vähä liikaa isäänsä :p

Evan komistui huomattavasti, vaikka ei kyllä vedä vertoja Elmerille. Ainakaan mun mielestä, sori!

"Äiti hei... eiks sun pitäs mennä töihin? Me ollaan jo aika isoja, ei tarvita huolenpitoa. Ja me päästään ennen Lareeta koulusta, että voidaan aina vahtia sitä."

"Niin... mä oon aina halunnu päästä tiedeuralle... hyvä idea, kiitos Ellen!"Jesh! - Ellen.

Lora löysikin heti töitä tiedeuralta ^^

Vaikka Elmer kasvoikin teiniksi, ei se haitannut Lareen ja Elmerin välejä. Evan oli sisällä pianoaan soittelemassa. Kohta luovuus täydessä. ^^
On päivä kahvilassa vasta alussa kun tuut
Ja katsot mua niin kuin oisin
Joku hullu taikka outo
Mut hei minä tässä
Vanha Rytmi-Riikonen -Happoradio
8DD

Noniin.. just näin. Se töihinmeno oli Ellenin salajuoni nähdä kultaansa. Kun Ellen tuli koulusta, Elmer ja Evan menivät yleensä päivänokosille (mun simien unirytmi on vähä niin ja näin) ja nyt Lorakin on töissä.

"Pikkuvekara ja äiti tulee... ollaan niinku ei oltaskaan. Pelataan Wiillä. Ne menee kyl kohta nukkumaan"

Ja niinhän ne meni, ja Ellen otti ohjat käsiinsä. Tätähän jatkui jonkin aikaa. Aina muutamia tunteja yhteistä aikaa.

Kauniina kesäpäivänä mä tajusin mitä Marmeladeilta puuttui!

Uima-allas 8)

Sade vain tuppasi pilaamaan kaiken... Meilläpäin se kyllä on aina tuuli ja kylmä ilma :D

Lareen synttärit. ^^

Ja Willien. :OO Nyt jo?? Voih. 8(

Herra pukeutuu tyylikkäästi farkkuihin ja tennareihin, mutta silti hienostuneesti. (En jaksa ladata vanhusten vaatteita)

Ja tässä Laree ^^ Siskonsa kopio, meikkaa vain vähemmän.

Tällästä meininkiä Ellenillä. Ellen kävi usein ulkona Charlesin kanssa. Charles tunsi paljon ihmisiä, ja pikkuhiljaa Ellenkin tutustui näihin ja hyvä maine alkoi kasvaa pikku hiljaa. Mutta tosiaan, useimmiten Charlesin kanssa.

Herkkää oli juu, eihän tätä kotonakaan voinut paljoa harrastella, vanhemmathan heräisivät. Ja eihän vanhemmat hyväksyisi vanhempia poikaystäviä. Niin Ellen ainakin ajattelee.

Mutta aamulla oli "hyvästien" aika. Kouluun täytyi kuitenkin mennä. Täydelliset treffit ^^

Voi juma O_O Taisi Charles-ihanuus huomata, kuinka rapakunto Ellenillä oli, kun lensi kyseisen hökötyksen kyydistä kevyimmällä vaihtoehdolla, ja oksensi kaiken päälle... Myyntiin meni 8)

*Yökötys*

Ei oo tosi. Tää on nähty tässä suvussa turhan monta kertaa. Tuttu juttu, oon raskaana.

"Hei äiti. Mä aattelin kertoa sulle että mulla on poikaystävä."

"Sepäs kiva. Onko se poju söpö? Sun luokalta?"

"Söpö on juu... mut ei mun luokalta. Se on jo aikunen. Ollaan seukattu jo jonkin aikaa. Plus taidanpas olla raskaanakin"

"Ai, ettei sen enempää... ei kai sille enää mitään voi. Mutta olet kyllä turhan nuori tällaiseen.""Äiti, mä tiiän. Mut tosiaan, ei sille enää mitään voi."Ellen oli ylpeä itsestään kun sai kerrottua asiansa ilman äänenkorotuksia... Willielle ei Ellen olisi uskaltanu mitään sanoa, saa Lora hoitaa homman kotiin.

Eipä mennyt aikaakaan kun Ellenin raskaus alkoi näkyä.

Charles on tulossa kylään, kuulee raskaudesta ja tapaa Ellenin vanhemmat, Loran ja Willien."Hyvin se menee! Luota meihin.", Lora sanoi hermostuneelle tytölleen ja suukotti tätä otsaan.

Epähotti tyttöystävän äiti näköpiirissä.

Jos hipsaisen tästä vain ohitse..."Charles... mä näin sut jo. Ja hei, meidän pitäs kai tutustua... tai ainakin jutella."

"Mä oon siis Lora, Ellenin äiti.""Charles."

Pitkien keskustelujen jälkeen nuoripari sai kahdenkeskistäkin aikaa, Charles koki myös muutoksen ulkonäössään ^^

Osan 15. Loppu!_____________________________________
Ensi osassa Ellenin ja Charlesin lapsi syntyy. Perijä-äänestystä ei tällä kertaa tule, perijä on tällä kertaa tyttö, eli Ellen.

Anteeksi oikeesti, osasta tuli vähä löysä ja silleen. Mutta luulen, että jos onnistun seuraavassa osassa, se voi olla jopa hyvä 8D

Osa 14. Muukalainen

2009-04-17T13:30:01+03:00

Tässä tämä osa on, kauanhan siinä menikin! Tämänkään osan nimi ei viittaa The Rainin Muukalainen -biisiin ;D Osa voi olla hieman kehno, kiireessä sen kun tekaisin ;D

Noniin! Tässä on tämä vaaleampi poika, jonka nimeä en muistanut viime osassa. Pojan nimi on Evan. Evan on aika.. omaperäisen näköinen ;D

Tässä Ellen. :>

Ja Ellenin aivan ihana vaaleanpunainen huone.

Ja vielä viimisenä muttei vähäisimpänä ihana Elmer <3

Nyt kun lapset ovat taas asteen vanhempia, päättivät Lora ja Willie pitää hieman hauskaa. Lisää lapsia parilla ei ole kuitenkaan suunnitelmissa.

Ihii <33 Vekarat tulivat hyvin toimeen keskenään. Nämä kaksoset ovat kyllä kaikkea muuta kuin identtiset ;P

"Hohhoijaa.... Willie näki varmasti jotain jännittävää unta.. eihän sen vieressä voinu melki nukkuakaan."Niinpä niin...

"Hei Willie, mistä sä näit unta? Oli varmasti aika kiihkeä uni!" Lora uteli aamulla.

"Öh.. niinkin voisi sanoa... en minä kehtaa kertoa...", niinpä niin... mistä se Willie oikein uneksi? 8D"Kertoisit nyt""En, tästä ei enää keskustella", Willie päätti keskustelun ja alkoi puhua salkkareiden viimeisimmästä jaksosta. Hm... ei saatu tietää joulupukki-unesta mitään lisää :<

Elmer oli taaperona hieman vekkuli, eikä oikein jaksanut keskittyä opiskeluun.

Toisella puolella taloa hommat tuntuivat sujuvan paremmin.

Meepmeep?

Oivoi...

Niinpä tietty. Taloon on tulossa siis vielä neljäs vekara. Huoneet kyllä loppu, mutta kyllä sitä jotain keksitään. Lapsesta kyllä tulee paljon nuorempi kuin sisaruksistaan. "Vai että vielä yksi iltatähtönen... Mitähän Willie tykkää?"

"Saanksmä taas uuden pikkuveljen?"

"Juu, voi se siskokin olla"

Taas ..."Jaa.." Eipä sitä näköjään keksitty mitään parempaa sanottavaa ;D

"Äiti, onhan se ihan kivaa ku meille tuloo vauva. Toivottavasti se on tyttö.", Ellen sai viimein suustaan aamupalalla. "Sitä minäkin." :))

Vauva ei ainakaan vielä ole perunut saapumistaan ;D

(Sori, turhia kuvia... mut tää on vaan ihana 8D)Ei kelvannut pingviinille saapas.

Voihan Wilson. :< Noo, Wilsonhan veti tyylikkäästi hieman bugittaen homman loppuun saakka Elmerin huoneessa. Perheessä oli suruaika....

..kunnes sen oli aika muuttua iloksi."Öö... Lora... mitä sä kiljut?"

"Mä synnytän! Jestas, etkö aiemmin huomannu!!??""Noku sä et sanonu mitää! Ja kaiken lisäks sun raskautes ei näkyny sun arkivaatteissa!" Voihan... Willie ei taida pitää raskausvaate-hackista 8D

Syntyi pikkuinen tyttö, Laree.

Tämän huoneen tarkoitus oli komerona, mutta se on Lareen huone ainakin tämän vauva-ajan. :>

Syntymästä syntymäpäiviin. Tosiaan, Evan ja Elmer eivät tanssi, vaan ovat juuri kasvamassa ;)

Evan...

..ja Elmer. :> Aikalailla isänsä näköä tällä Elmerillä 8DD

Elmerin huone. Poika sai kerrossängyn, vaikkei hän sitä tarvinnutkaan erityisesti. Se sopi sisustukseen!

Tässä Evanin huone. Anteeksi kökkö kuva, mutta huoneesta oli vaikea saada kunnon kuvaa. Siellä näkyy vähän kaikkea muutakin :p

"Willie, meidän postilaatikolla seisoo joku, tarkistaisikko ettei se vaan oo joku lehtivaras?" Lora sanoi syödessään aamupalaksi eilisillan pöperöitä (aamuyöstä)

"Joo... mitä... ei voi olla??"

"Äiti!?!"

"Ooh, poikani!" Linda sai ähkäistyä kyyneltensä takaa.

Willie vilkaisi äitiään uuden kerran, "Mitä sinulle on tapahtunut?""Äh, se on piitkä juttu. Minä olen tämännäköinen kun olen nyt... 'täysi' alien, kun asuin avaruudessa..."

"..mutta minkälaista tuskaa olenkaan sinulle aiheuttanut lähdölläni?" Linda tokaisi. Siihen Willie ei kyennyt vastaamaan mitään, oman äidin katoaminen ei kuulunut hänen parhaisiin muistoihin.

Pitkän hiljaisuuden jälkeen Willie halusi kuitenkin kertoa äidilleen perheestään ja kuinka onnellinen hän nyt on."Vai että oikein neljä lasta, onneksi olkoon, näin jälkikäteen", Linda onnitteli poikaansa."Oikeastaan nuorin syntyi tässä päivä sitten... sinä oletkin ollut isoäiti jo pitkän aikaa..."

"voisitko tulla sisään... eihän siellä ole enää isääkään..." Willie kysyi toivoa täynnä."Anteeksi, mutta en minä voi... En halua selittää lapsillesi minkä takia tulen vasta nyt. Anteeksi kaikesta"

"Älä sitä murehdi, äiti. Nyt alkavat uudet ajat!"

Silloin Linda jähmettyi patsaaksi ja kaatui maahan."Äiti...? ÄITI?!"

Willie ei kyennyt auttamaan äitiään, hänen aikansa oli kulunut loppuun.
Miksi minä? Niin... olihan Wilsonkin jo aika vanha.... Äiti onnistui viiltämään vanhat haavat auki..

Ei...ei... en kyllä kerro lapsille... "Teillä oli isoäiti, hän kuoli tuohon etupihalle." Ei, se on liian raskasta isän kuoleman jälkeen-

Miksi minä? Willie toisti sanoja päässään.

Mutta ei kyennyt pidättelemään itkua kauaakaan.

"Menen nukkumaan...""Willie, oliko siellä ketään? Willie? mikä sinun on?" Lora huolehti miehestään."Ei minulla mikään, väsyttää vain vähän."

Willie päätti kuitenkin keskittyä omiin lapsiinsa, hän ei ikinä tekisi samaa virhettä kuin hänen vanhempansa tekivät.

"...kulta.. mikä sinun oli tänään?" Lora kysyi varovaisesti.

"Tapasin äidin... kesken juttelun.. hän vain... kuoli..", Willie vastasi, hänen äänensä murtui viimeisen sanan kohdalla.

"Willie, otan osaa. Mutta kyllä me selviämme, meitä on kaksi ja meillä on neljä ihanaa lasta.", Lora vastasi ojentaen kätensä Willielle. Hän oli kuullut tarinat Lindan mystisestä katoamisesta.
"Tiedän", Willie vastasi ja hymyili varovaisesti vaimolleen.
---------

Katsokaapas kuka täällä on! Sehän on Laree, ja on pikkutytön synttärit!

Ihii, siinä se lentää <3 On kyllä niin lutuinen :>>

Söpö! Melkein Ellenin kopio, mutta ei ehkä kuitenkaan aivan :>>
Tähän onkin hyvä lopettaa. ;)

Osan 14. Loppu!___________________________________________________
Ensi osassa luultavasti perhe-elämää ja kenties perijän ennustelua

Osa 13. Hulluutta

2009-02-26T12:00:01+02:00

En viittaa osan nimellä kuitenkaan erääseen gospel-biisiin, vaan ihan osan sisältöön, olkaa hyvät, uusi osa 8'D

Veljeksille perijäkamppalu ei tenhyt minkäänlaista hallaa toistensa kesken, elämä jatkui normaaliin tapaan pleikkariakin pelaten.

Voih... Mulle on käyny ennenkin näin, peli jumittaa, ja auto on kadonnut... ja sinne meni rahaset..

Mutta nyt pomppaamme kauas tulevaisuuteen, Willie on aikuinen, ja tämän rakkaat veljet ovat muuttaneet pois.

Tässä Wilson. :>

Olen eksynyt käyttämään liikaa koodeja pelaamisessani (Ei tietenkään lc:n pelaamisessa, vaan muuten) niin peli on alkanut bugittaa, ja niin myös Marmeladejen vanha tontti, joten tässä uusi talo. Esittelyä ei tule, ainakaan vielä, sillä tässä ei oo mitään esiteltävää 8'D (Postilaatikko jumittaa vieläkin, silleen, et se luulee et mulla on koko ajan superkoodi päällä, vaikka ei ookkaan... -.-)

Willie tarttui samantien puhelimeen, ja pyysi ennustajaeukon kylään, tämä toivoi elämänsä suurta rakkautta, sama se, mitä se maksaisi.

Äh, ei... tämän neitosen lisäksi tuli monia muitakin neitoja, ikävä kyllä omia simejäni. :<

Illalla Willie yritti uudestaan viimeisillä säästöillään, toivoen että nyt onnistaisi.

Ja ei, ei ainakaan Willien makuun..

(Sori, kuvat on pimeitä, oon unohtanu ostaa lamput 8'D)

"Nyt sitten jatkan melkein rahattomana, mikäs tässä..."

Mutta aamulla Willie huomasi, että rahat olivat menneet hukkaan, Wilsonin ja Willien postinkantaja on todella kaunis. (Doriskopio 8'o)

Willie päätti iskeä heti kiinni.

Tätä jatkui joka aamu (sillä jostain syystä en voinut soittaa tälle simille, Loralle...)

Ja yksi aamuista oli se ratkaiseva, Lora muutti Willien luokse asumaan.

Tässä Lora muodonmuutoksen jälkeen. ;)

"Jahas, poika on pistänyt töpinäksi... mutta voisi hieman rajoittaa.. pihalla pyjama päällä..", Wilson mietiskeli töistä tultuaan.

Ja kyllä, töpinäksi. :>

Ei, ette saaneet oksennuskuvaa, sori. Tällä kertaa Lora työnsi päänsä roskikseen, ei pönttöön.

Ja juu... se oli Loralle vähän liikaa... ^^

"Mä oon raskaana! Toisaalta... tää on hyvin jännä juttu..."

(Unohdin kaikki perijämaalaukset vanhaan kämppään, hankin ne kyl joskus takaisin. :>) Wilson oli tämän talon taiteilija, rumista saatiin kauniita ja... toistepäin?

"Kukkuluuruu siellä! Kuka on komistus, kuka on?? Jees, minä!" Willie on ihan paras. :>

"Mun mielestä meidän ei viel kannata ostaa lelui... eihän me tiietä pitäskö meidän ostaa radio-ojattavia lentsikoita, vai robotteja!", Willie horisi ruokapöydässä, Loralla oli aivan muut asiat mielessä, kuin lelut.

"Willie, come on, tuu tänne!" Lora huuteli eteisen ja olohuoneen välillä.

"Jes, mä oon aivan mahtava! Kuinkakohan tää puku sopii mullekin, vaikka oon paksuna..? Mut hei... sanoinko mä jo et oon aivan ihana?" Tältä polvelta ei varmasti itserakkautta puutu. :>

"Juujuu, meikä on suihkus!"

"Kuka ihme siellä soittaa pianoa? Onks tää jokin jänis istui maassa?" Willie huuteli pukiessaan vaatteita.

"No minä, sinä hemmetin vekara. *mutinaa ja romanttisen musan soittamista*

"Niin, mä ajattelin.. et olis jo aika.."

".. tuutko mun mieheks, sinä komistus?"

"Tuun kyll... menin ihan santtomaksi." Willietä pelotti hieman... hänhän on romantiikkatavoitteinen..

Tässä välissä... boing! 8'D (Pinkki pyjama on lähtenyt hiiteen, tilalle tuli turkoosi pyjama... ei yhtään sitten voi hillitä näiden värien kanssa...)

Koska Willie on herrasmies, tämä pisti illalla paremmaksi, romantiikkatavoitteensa uhalla.

Hääruokailua vietettiin... ei niin juhlallisin menoin, ja hääyökin jätettiin väliin... pienokaisen parhaaksi.

Seuraavana päivänä Willie oli yhä sitä mieltä, että leluja ei kannata ostaa... mikä sitä miestä vaivaa?

Onkohan herra vieläkin sitä mieltä...?

Tämä talo on varmastikin täynnä... vaikka minkälaisia hulluja. :>

Syntyi tyttö, Ellen. ^^

Tässä neidin aivan ihana pinkki huone. ;D

Tässä huomaatte isoisän ja tuoreen isän eron... Vauvaa ei saa heitellä sinne tänne, kun tämä on juuri syönyt.

"Willie..?" Lora kyseli miestään, joka oli juuri nousemassa sängystä, kai vesilasia hakemaan.

"Hmhh..?"

"Musta toinen vekara olis jo aikas kiva..."

Eihän Willie sitä kieltänytkään 8'D

Hihhii, Willie haki töitä, sillä ainoa sim, joka oli töissä oli Wilson... Willie halusi pistää paremmaksi musiikkialalla.

Osa varoista meni puutarhurin taskuun, sillä lapsijoukon kasvaessa aikaa ei jäänyt pahemmin puutarhanhoidolle.

Ei, Lora ei syö Willien sormea, vaan näillä kyyhkyläisillä on aikaa toisilleen, vaikka missä ja milloin, nytkin pari sopi treffit, vaikkakin vain kotosalla. :>

Eihän siinä kauaa keretty treffata, kun lapset tulivat taas mieleen.

Ja mielessä ne pysyivätkin, oli esikoisen (tällä hetkellä ainoan syntyneen lapsen) synttärit, Miltäköhän Ellen näyttää.. :>

Fiuuu!

Persoonallisen söpö, silmät ehkä vähä liian kaukana toisistaan, mutta eiköhän se tasoitu vanhempana.

Teräsvaari, terästeräsvaari! Tässä on lapsukaisen jokapäiväinen lastenhoitaja, Wilson-ukki hoitaa! Vaikka sen pöperöt eivätkään ole mitään parhaita, Ellenin mielestä.

Ja taasen, tuo turkoosi pyjama päätti näyttäytyä. ^^

Vaikka Ellenille kuinka tyrkytti sanaa äiti, se ei meinannut millään tulla.

"Ä-I-T-I!"

- yöttötuovi.... ei sitten yhtään vaikea sana ekaksi sanaksi...

Eräänä aamuna,Lora heräsi rauhallisesti auringon valoon ja siihen, kun hän kuuli puutarhurin saksien kolinan. Sitten tuli märät oltavat, ja Lora tiesi mistä oli kyse.

Loran toinen synnytys käynnistyi, se hämmästytti kaikkia...

... niin etupihallakin,

kuin takapihalla.

Eikä unohdeta itse makuuhuonetta. :)

(Jätän tylsät, hups täältähän tulikin kaksi tekstit pois, ja psst. meikä ei käytä koodei, näitä vaan tulee 8'D) Syntyi aivan erinäköiset kaksospojat, Elmer ja... en muista nimeä, enkä järjestystä ;o Sori. :<

Muistaakseni tummemman pojan huone...

Ja tässä vaalean pojun huone.

Tässä välissä Teijan kokeiluja, epäilen että kypärä nopeuttaa taaperoiden kävelyoppeja, mutta ei se vedä vertoja mahtimaidolle.

Kaikkien vekaroiden synttärit!! Mutta hehhehee, lasten ulkonäkö selviää vasta seuraavassa osassa ;D

Osan 13. Loppu!

__________________________________________________

Seuraavassa osassa selviää lapsosten ulkonäkö!